Tupun-tupa

  Minä sain viime viikonloppuna aikaiseksi jotakin niin suurta, että sitä on pakko vähän hehkuttaa. Siivoilin kaapeista liikaa tavaraa pois – sellaista, joka on jäänyt pyörimään vuosien varrella, eikä kukaan enää edes muista, miksi se on säästetty. Mutta mikä parasta: sain siivottua Arinkin kaappeja . Meillä Ari on sellainen, joka säästää vaikka ja mitä. Jos jokin esine on joskus ollut hyödyllinen, se saattaa hänen mielestään olla hyödyllinen vielä vuonna 2050. Minä taas olen se, joka haluaisi päästä turhasta eroon ja hengittää kevyemmin. Mutta myönnän – olen vuosien varrella vähän samaistunut tuohon kumppaniini. Tavara kertyy, ja aina löytyy joku “ehkä tätä tarvitaan vielä” . Mutta nyt… nyt me saatiin Arin tavaroista paljon ylimääräistä pois . Se tuntui oikeasti voitolta. Sellaiselta pieneltä arjen maratonilta, jonka maaliviiva oli kaapin perällä. On ihmeellistä, miten paljon kevyempi olo tulee, kun saa tilaa ympärilleen. Kun kaappi avautuu ja siellä on vain ne tavarat, jotka oike...

  Olin taas niin onneni kukkulloilla, kun Ari ilmoitti, että hän voi käydä kaupassa ostamassa tiskitabletteja sekä näkkileipää yms. Huomasimme Tokmannin mobiilikupongeissa tiskitabletit tarjouksella siksipä katselin muutkin tyrkyt ja huomasin tämän alakuvassa olevan lasisen öljykannun olevan 0,99 € klubi-tarjouksessa. Pyysin Arin tuomaan senkin samaan syssyyn kaupasta minulle minulle. Nyt meillä on maustettua öljyä valmiina kannussa odottamassa.  Laitoin siis kulhoon vajaan 1 tl valkosipuli murskaa ja 1/2 tl mustapippurisekoitusta sekä tietenkin sitä öljyä.  Ai ai, kuinka maistuikaan herkulliselta salaatin päällä tämä öljy. Viime aikoina olen tarttunut Emma Rannan kirjoihin hieman eri mielin kuin ennen. Hänen tutun lempeä ja elämänmakuinen kerrontansa on saanut uuden, syvemmän sävyn: kaksi viimeisintä teosta ovat kuljettaneet lukijan sairauksien, perheväkivallan ja arjen särkyneiden kohtien äärelle. Vaikka aiheet ovat raskaita, Ranta kirjoittaa niistä niin hienovaraisesti...

Hei ihanat, haluan näin alkuun muistuttaa meitä kaikkia pienestä, mutta tärkeästä asiasta: pidetäänhän kommentit ja keskustelut täällä lämpiminä ja kunnioittavina. Tämä blogi on minulle hyvän mielen paikka, ja teidän lempeät sanat auttavat pitämään sen sellaisena. Kiitos, kun olette mukana luomassa tätä hyvää tunnelmaa. Olen tästedes alkanut tarkkailemaan ja poistamaan nekatiiviset viestit blogi sivustoltani. Lauantaina kävimme syömässä Ikeassa ja ostimme yhdessä Arin kanssa keittiötarvikkeita. Me ostamme aina kaikki tavarat puoliksi samoin ruoat menee suh´koht puoliksi siksipä nämä minun ostoksen on usein aikas minimaalisia ja en pyydä Arilta kuitteja siksi, että koitin sitä joskus ja siitä tuli yksi sekametelisoppa.  Ruoka oli herkullista otin kanapihvit ja  bearnaisekastiketta  Ari otti tutut ja turvalliset lihapullat.  Viime viikon ruokamenoni oli  65,22 € Minä olen aikas nirso ihminen mustapippurin suhteen.  En huoli Pikka mustapippuria sitä myllyllä o...

  Aloimme Arin kanssa katselemaan Yle areenasta uutta sarjaa Rahan ruhtinatar. Tuntuu aikas mielenkiintoiselta sarjalta, mutta tämä on vasta ensimmäinen osa, joten en vielä sano mitään. Sarjan katselun jälkeen keittiö kutsui taas — ja tomaatti odotti leikkuulaudalla kuin pieni punainen ystävä. Se pieni punainen ihme keittiössäni On olemassa yksi kasvi, joka osaa olla samaan aikaan arkinen ja juhlava. Sellainen, joka kasvaa parvekkeella kuin pieni aurinko, ja joka keittiössä muuttuu milloin lempeäksi keitoksi, milloin rohkeaksi kastikkeeksi. Tomaatti. Pieni punainen ystävä, joka ei koskaan tee numeroa itsestään – mutta joka silti kantaa kesän mukanaan, vaikka ulkona olisi sää mikä tahansa. Minun tuvassani tomaatit ovat kuin pieniä vieraita, jotka saapuvat koriin hiljaa ja vaatimattomasti. Mutta kun ne pääsevät leikkuulaudalle, ne paljastavat tunteensa: makean, happaman, mehukkaan ja aina hieman yllätyksellisen. Jokaisella on oma tarinansa. Aamun tomaatti – pehmeä alku päivälle Aa...

  Viikonloppuna tuli herättyä aikaisin ja aloin sulattamaan meidän jääkaappia. Tämä on meillä joka kesäinen riesa nyt kaksi vuotta käytössä ollut jääkaappimme, joka on itsestään sulattavaa mallia, jäätyy takaseinästä sellaisen 25*50 cm suorakaitteen kokoisen ja noin 5 cm paksuisen jääkimpaleen. No, nyt se on sulatettu taasen tältä kesältä. Käytiin hakemassa pakasteen sulamisen välissä mulle uudet henkkarit. Nyt meikäläinenkin on taas tunnistettava kansalainen. Ruoan jälkeen lähdin tyttärelleni muuttosiivousta tekemään, mutta huonoa oli äidin siivoilu. Parvekkeen oven ikkunan pesin ja pyykkejä laittelin narulle. Muuten makasin tyttären sängyllä ja rupattelin tyttärelle, kun hän pakkaili vaatteitaan jätesäkkeihin. Mutta tämä oli nyt enemmänkin sellaista henkistä muuttosiivousta minun kannaltani 😄 . Elokuun kirjat on 9 kirjaa joista 3 oli äänikirjaa ja kuusi luettua kirjaa. Sivuja tuli 1584. Kuukauden ruokabudjetti pysyi raameissaan (500€ oli budjetti), josta käytin 424,58 €. Caro Cl...

 Jauhelihaperunavuoka & timjamin lempeä rohkeus On olemassa ruokia, jotka eivät vain täytä vatsaa vaan myös rauhoittavat koko mielen. Jauhelihaperunavuoka on minulle juuri sellainen – hidas, lempeä ja vähän vanhanaikainen, hyvällä tavalla. Tänä päivänä tein siihen pienen lisän, joka muutti koko vuoan luonteen: porkkanaa. Porkkana tuo vuokaan pientä makeutta, sellaista aurinkoista sävyä, joka tuntuu kuin ruoka hymyilisi takaisin. Kun kuorin porkkanoita, keittiöön tuli se tuttu, raikas tuoksu. Sellainen, joka vie ajatukset lapsuuden keittoihin ja syksyn ensimmäisiin kylmiin päiviin. Ja sitten timjami – tuore, vihreä ja metsäinen. Timjami ei koskaan yritä olla pääosassa, mutta se tekee ruoasta kodin. Kun riivin oksia vuokaan, tuntui kuin ruoka olisi saanut pienen villasukkaparin jalkaansa. Cassu ja Gini kävivät tietenkin tarkistamassa tilanteen. Cassu istahti porkkanakulhon viereen kuin vartija, Gini taas nuuhki timjamia niin keskittyneesti, että olisi voinut luulla hänen kirjoitt...

Me oltiin hoidokeiden kanssa kirjastoreissulla Ja samaan syssyyn käydään aina lähikauppojen tarjonta lävitse. Yhteensä kauppoihin meni rahaa... 18,07 € Eilis ilta menikin sitten mukavasti meidän taloyhtiön yhtiökokouksessa.  Basilikan se vihreä hengähdys Jos meillä kävelee keittiöön niin vastaan tulee tuoksu, joka sai minut pysähtymään. Parvekkeen ovi on meillä vielä yötä päivää auki ja basilikamme kököttää aivan parvekkeen ja keittiön oven pielessä. Basilika. Se pieni vihreä lehti, joka tuntuu kantavan mukanaan kokonaisen kesäpäivän – lämpimän, aurinkoisen, vähän italialaisenkin. Kun nostin ruukkua valoon, lehdet avautuivat kuin ne olisivat odottaneet juuri tätä hetkeä. Basilikassa on jotain lempeää ja rohkeaa yhtä aikaa. Se ei huuda, mutta se ei myöskään jää taustalle. Kun sen silppuaa lämpimän pastan päälle tai sekoittaa jogurttiin, koko ruoka muuttuu kevyesti raikkaammaksi. Minulle basilika on ollut aina vähän juhlaa. Sellaista arjen pientä luksusta, joka syntyy siitä, että ...

Ruohosipuli on yrttipuutarhan hiljainen kulkija. Se ei koskaan vaadi huomiota, mutta silti sen vihreät, ohuet varret ovat aina ensimmäisenä tervehtimässä kevättä. Kun maa vielä tuoksuu kostealta ja kylmältä, ruohosipuli jo nostaa päänsä. Sen maku on lempeä, melkein vaatimaton, mutta juuri siksi niin rakas. Ruohosipuli ei peitä mitään alleen, vaan nostaa kaiken esiin: keiton, perunan, salaatin, risoton. Se on kuin ystävä, joka ei puhu kovaa, mutta jonka läsnäolo tekee kaikesta parempaa. Minulle ruohosipuli on aina ollut kevään ensimmäinen hymy. Sellainen pieni vihreä merkki siitä, että valo palaa, että keittiöön tulee taas tuoretta ja että elämä jatkuu pehmeästi eteenpäin. Pst: Muistakaa hyvät immeiset ruohosipuli on myös monivuotinen yrtti. Kuitenkin sitä kannattaa jakaa noin 2-3 vuoden välein, jotta yrtti uudistuu. 300 g broilerisuikaleita 1 sipuli 1 sellerinvarsi 8 dl vettä 4 dl pitkäjyväistä riisiä 2-3 dl herne-maissi-paprikaa 2 tl currya 2 tl paprikajauhetta 1 tl mustapippurirouh...

  Eilen oli taas kauppareissun vuoro. Mukaan tarttui tummaa leipää ja kanamunia – ne arjen luottojutut, jotka tekevät keittiöstä heti vähän kodikkaamman. Ja kuten aina, pieni herkku eksyi koriin ihan itsestään. Koko ostosreissu maksoi 15,40 €, ja kotiin tuli paljon hyvää pienellä summalla. Lipstikkasuola on kuin pieni purkki kesän makua Lipstikka on minulle sellainen yrttipuutarhan vahva ääni. Sen tuoksu on syvä, lämmin ja vähän kuin koko kasvimaan ydin yhdessä lehdessä. Kun lipstikan lehdet rapisevat uunissa ja keittiö täyttyy sen aromista, tuntuu kuin olisi siirtänyt kesän pieneen lasipurkkiin. Lipstikkasuola on helppo tehdä, ja se sopii moneen: keittoihin, perunoiden päälle, kanan pintaan, uunijuureksiin ja jopa leivän päälle oliiviöljyn kanssa. Se tuo ruokaan sellaista kodikasta syvyyttä, jota ei saa mistään valmiista mausteseoksesta. Pieni vihreä mauste, suuri ilo. Lipstikkasuola on myös kaunis lahja. Pieni lasipurkki, vihertävä suola ja käsin kirjoitettu etiketti – siinä on j...

Mulla oli eilen vain kaksi hoidokkia hoidossa. Käytiin ostamassa huomiselle sekä perjantaipäivälle tyttärelleni juomista sekä kissoille kanafilettä. Osa kanafileestä taitaa vielä päätyä perjantain kanakeittoni syövereihin. Tiedähäntä! Mutta nyt tämän viikon ensimmäisiin ostoksiin, joihin sain törsättyä peräti 7,30 € Minttu on minulle nykyään sellainen pieni parvekkeeni aarre. Parvekkeella kasvavasta mintusta on minulle tullut kuin pieni vihreä "ystävä". Näin ei ole aina ollut, vaan olen tähän yrttiin vasta kunnolla tutustunut tänä kesänä. Minulla on minttua ollut kasvatettuna jo varmaan kymmenisen vuotta, mutta olen oppinut käyttämään sitä tosiaan vasta nyt. Minttu on monivuotinen sitkeä yrtti se on hyvä kasvattaa ruukkuun, koska se leviää nopeasti juurtensa avulla. Mintun tuoksu on raikas, pehmeä ja aina yhtä ilahduttava. Kun käyn kastelemassa yrttejä parvekkeella, hipaisen mintun lehtiä ja koko tila täyttyy hetkessä tuoksusta, joka tuo mieleen kesän. Minttua on helppo k...