Tupun-tupa

  Se on taasen kuun viimeinen päivä ja uskallan teille jo ilmoittaa, että luettua tuli syyskuussa 2441 sivua ja kirjoja oli kaksitoista kappaletta plus kaksi äänikirjaa. Eilen meillä oli taas tuttuun tiistaiseen tapaan leivontapäivä. Pienet kädet leipoivat pieniä sämpylöitä – tällä kertaa erikoisen pieniä, koska taikina oli kuulemma niin herkullista , ettei sitä malttanut olla maistelematta. Lapset nauroivat, taikina kupli kulhossa ja koko keittiö täyttyi siitä tutusta, lämpimästä puheensorinasta, joka syntyy, kun tehdään yhdessä. Ulkona odotti päivän toinen jännitys: robottiostokset! Työmaa oli sotkenut reitin, ja robotti joutui tekemään pienen seikkailun päästäkseen meille. Lapset seurasivat tilannetta silmät suurina – tuleeko se, vai kääntyykö takaisin? Kun robotti lopulta ilmestyi pihaan, riemu oli valmis. Silittelimme sen kylkeä kuin kiitokseksi urheasta matkasta ja päästimme sen jatkamaan matkaansa. Pakettia sisälle kantaessa tunnelma oli kuin aarteenetsijöillä, jotka ovat ju...

Maanantaista tulikin tällä kertaa ihan oma pieni tyttöjen päivä. Kummatkin pojat olivat vapaalla, ja me askarreltiin aamupäivällä isomman hoidokin äidille ostoslista – sellaista pientä puuhastelua, joka tekee arjesta pehmeää. Ari lähti hoitamaan pankkiasioita kaupunkiin, ja samaan aikaan meidän rapussa alkoi kahden viikon maalausoperaatio. Koko talo tuntuu vähän erilaiselta, kun käytävässä kuuluu maalarien alkutoimet – lattioiden suojaukset, rappujen peittelyt ja se hiljainen, keskittynyt puhe, joka kertoo työn olevan alkamassa. Kissat ovat ulko-oven takana tarkkailuasemissa, kuuntelemassa maalarien touhuja kuin pienet vartijat. Niiden korvat käyvät ylös ja alas jokaisen uuden äänen mukana, aivan kuin ne yrittäisivät tulkita, mitä talolle seuraavaksi tapahtuu. Illaksi minulla oli vielä Tampereen kaupungin koulutus Turvallinen arki ja varautuminen perhepäivähoidossa – sellainen, joka sopi tähän päivään täydellisesti. Talon muutokset, kissat vartiossa, arjen pienet äänet… kaikki mui...

  Viikon ruokaostokset tulivat tällä kertaa maksamaan 98,80 € . Viikonloppuna kävimme Turussa poikani luona, ja piipahdimme samalla Skanssissa syömässä. Valitsimme paikan nimeltä Elias Diner Kebab , ja ruoka oli kyllä herkullista. Poikani olisi toivonut annokseen hieman enemmän syötävää, kun taas minulla jäi osa ruoasta syömättä – vaikka hyvää olikin. Kuvasta tuli tällä kertaa vähän sotkuinen, sillä muistin napata sen vasta kun olin syönyt jo puolet annoksesta. Mutta ehkä sekin kertoo jotakin: ruoka oli niin hyvää, etten malttanut pysähtyä ennen kuin olin jo puolessavälissä annosta. Haamupäivä on tuttua, turvallista ja samalla pirskahtelevan hauskaa Ilona Tuomista. Kortteli‑sarjan maailma avautuu jälleen yhtä eloisana kuin ennenkin, ja Turun Poopelikummun naapurusto tuntuu jo melkein omalta kylältä. Tällä kertaa kirja on tarjolla vain äänikirjana, mutta se sopii Tuomisen tyyliin erinomaisesti – tarina soljuu korviin kuin hyvä keskustelu, ja huumoria riittää niin, että välillä tu...

  Meidän viime viikkoon kuului metsäretkeilyä ja vesivärittelimme lasten kanssa syksyn metsäretkellä löytyneen kauniin syksyisen lehden innoittamina. Kirjoja tuli luettua lapsien kanssa… Tämän viikon kirjat on kirjaston ilmais hyllystä lasten kanssa napattuja ja seuraavalla kirjasto kerralla viemme kirjat muiden lasten luettaviksi. Viikko kulki eteenpäin rauhallisesti. Lapset tutkivat syksyn merkkejä pihalla, keräsivät kiviä ja ihmettelivät, miten lehdet vaihtavat väriä kuin taikaiskusta. Sisällä askartelupöydän ääressä oli hiljainen keskittyminen, kun vesivärit levittyivät paperille ja jokainen loi oman pienen syksyisen tarinansa. MAANANTAI – Makaroonilaatikon rauha Viikko alkaa sillä kaikista lohdullisimmalla: uunista nostetulla makaronilaatikolla. Porkkanaraaste rapsahtaa lusikan alla, ja jogurtti tuo pienen pehmeän päätöksen iltapäivän välipalalla. Touhuilu: Iltapäivällä tehdään pieni satuhetki – tarina makaronilaatikkovuoren huipulla asuvasta ystävällisestä keijusta. TII...

🧶 Syksy saapui – ja käsityöt heräsivät taas eloon Täällä on syksy saapunut, ja sen mukana on tullut taas se tuttu, hiljainen kaipuu. Kun illat pimenevät ja ilma saa sen ensimmäisen viileän henkäyksen, alkaa mieli kaivata jotakin rauhallista tekemistä. Ja niin kävi nytkin – sormet syyhysivät jo päiviä aloittamaan, kun ompelukassissa odotti pari upean väristä lankakerää, ihan kuin ne olisivat kuiskanneet: “Nyt olisi hyvä hetki.” Lopulta houkutus oli niin suuri, että pari päivää sitten aloin kudontahommat. Ei mitään suurta projektia, vaan jotakin pientä ja kaunista, joka syntyy nopeasti ja tuo arkeen iloa. Siivousliinat ovat juuri sellaisia: käytännöllisiä, kauniita ja ihanan nopeita tehdä. Ja tässä on nyt työn tulos – pehmeä, lämmin ja syksyn sävyissä hehkuva käsityö, joka tuntuu hyvältä sekä käsissä että mielessä. Käsityöt ovat minulle aina pieni hengähdyshetki. Ne eivät vaadi kiirettä, eivät täydellisyyttä – vain sen, että istuu alas ja antaa lankojen kulkea omalla painollaan. Syksy ...

  Eilen käytiin kauppareissulla, ja voi että miten harmitti. Tarjouksessa olleet tonnikalat ja broilerileikkeet jäivät kokonaan ostamatta, sillä hyllyt olivat tyhjillään – pelkkää hiljaista hyvänlaatuisuutta rivissä. Siinä kohtaa tuli sellainen pieni huokaus: mitäs sitä ensi viikolla sitten syödään, kun suunnitelmat menivät kerralla uusiksi? Onneksi pakastehylly oli sentään kunnossa. Sain kaikki pakasteet ostettua, ja se toi pienen lohdun siihen hetkeen. Ehkä ensi viikko rakentuu niiden ympärille, ehkä jotakin uutta ja yllättävää syntyykin, kun joutuu miettimään ruokia vähän eri kulmasta. No, sain menemään kauppaan kuitenkin 31,35 € Ilona Tuomisen Ajatusremontti on juuri sellainen kirja, joka osuu arjen keskelle kuin pieni kirkas ajatusvalo. Se on lempeä, humoristinen ja samaan aikaan yllättävän oivaltava. Tuominen kirjoittaa mielen mutkista niin kevyesti, että vaikeammatkin teemat tuntuvat lähestyttäviltä – kuin ystävä istuisi keittiön pöydän ääressä ja kertoisi, miten hän itse ...

  Olin taas niin onneni kukkulloilla, kun Ari ilmoitti, että hän voi käydä kaupassa ostamassa tiskitabletteja sekä näkkileipää yms. Huomasimme Tokmannin mobiilikupongeissa tiskitabletit tarjouksella siksipä katselin muutkin tyrkyt ja huomasin tämän alakuvassa olevan lasisen öljykannun olevan 0,99 € klubi-tarjouksessa. Pyysin Arin tuomaan senkin samaan syssyyn kaupasta minulle minulle. Nyt meillä on maustettua öljyä valmiina kannussa odottamassa.  Laitoin siis kulhoon vajaan 1 tl valkosipuli murskaa ja 1/2 tl mustapippurisekoitusta sekä tietenkin sitä öljyä.  Ai ai, kuinka maistuikaan herkulliselta salaatin päällä tämä öljy. Viime aikoina olen tarttunut Emma Rannan kirjoihin hieman eri mielin kuin ennen. Hänen tutun lempeä ja elämänmakuinen kerrontansa on saanut uuden, syvemmän sävyn: kaksi viimeisintä teosta ovat kuljettaneet lukijan sairauksien, perheväkivallan ja arjen särkyneiden kohtien äärelle. Vaikka aiheet ovat raskaita, Ranta kirjoittaa niistä niin hienovaraisesti...

Hoitopäivä Tupun Tuvassa Meidän aamu alkaa tuttuun tapaan puurolla lasten kanssa. Puuron äärellä jutellaan, katsellaan ikkunasta ulos ja annetaan päivän käynnistyä rauhassa. Lasten syödessä valmistan samalla päivän salaatin, jotta ruokahetki sujuu myöhemmin mutkattomasti. Sen jälkeen puetaan ulkovaatteet ja mennään pihalle leikkimään — se on monelle päivän odotetuin hetki. Kun tulemme sisälle ja syömme päivän ruoan, siivoan pöydän ja astiat. Sitten onkin välipalan valmistuksen vuoro. Teen välipalan aina heti ruoan jälkeen, koska lasten nukkuessa minäkin huilaan hetken. Usein nukahdan puoleksi tunniksi tuohon työni viereen — pieni lepo tekee hyvää meille kaikille. Syömisen jälkeen on pottailut, vaipanvaihdot ja pieni lukuhetki. Se rauhoittaa mukavasti ennen unia. Herättyämme menemme suoraan välipalalle. Sen jälkeen meillä on noin puoli tuntia aikaa pottailuun, vaippoihin ja muihin tarpeisiin — jokaisen lapsen omassa rytmissä. Sitten puetaan taas ulkovaatteet ja lähdetään pihalle. Ulkoi...

  Meidän maanantai alkoi tuttuun tapaan raksajuttuja tiiraillen — se on jo melkein oma pieni aamurituaalimme. Sen jälkeen matka jatkui kauppaan, ja tällä kertaa K‑Oman plussaetu yllätti iloisesti: kanapullat euron kappale. Neljä pussukkaa lähti mukaan, ja yksi päätyi heti kanakeiton joukkoon. Voi että, miten pienestä syntyy hyvä arkipäivän ruoka. Näin avattiin tämän viikon ruokaostokset — neljällä eurolla ja hyvällä mielellä. Päivässä oli sellaista pientä lempeää virtaa, joka kantaa mukanaan koko päivän. Ehkä juuri siksi tuntui oikealta hetki istahtaa alas ja kirjoittaa teille myös yhdestä kirjasta, joka jäi viikonloppuna mieleeni. Henna Meriö palaa Karibian luksusristeilijältä lapsuutensa Utöön — kiviselle luodolle, joka on aina ollut hänen todellinen kotisatamansa. Marraskuinen saaristo ei tarjoa palmuja, mutta se tarjoaa jotakin tärkeämpää: mahdollisuuden aloittaa alusta ja olla lähellä sairastunutta äitiään. Luotsin työ avaa Hennalle tien jäädä saarelle, mutta samalla se tuo mu...

Hei ihanat, haluan näin alkuun muistuttaa meitä kaikkia pienestä, mutta tärkeästä asiasta: pidetäänhän kommentit ja keskustelut täällä lämpiminä ja kunnioittavina. Tämä blogi on minulle hyvän mielen paikka, ja teidän lempeät sanat auttavat pitämään sen sellaisena. Kiitos, kun olette mukana luomassa tätä hyvää tunnelmaa. Olen tästedes alkanut tarkkailemaan ja poistamaan nekatiiviset viestit blogi sivustoltani. Lauantaina kävimme syömässä Ikeassa ja ostimme yhdessä Arin kanssa keittiötarvikkeita. Me ostamme aina kaikki tavarat puoliksi samoin ruoat menee suh´koht puoliksi siksipä nämä minun ostoksen on usein aikas minimaalisia ja en pyydä Arilta kuitteja siksi, että koitin sitä joskus ja siitä tuli yksi sekametelisoppa.  Ruoka oli herkullista otin kanapihvit ja  bearnaisekastiketta  Ari otti tutut ja turvalliset lihapullat.  Viime viikon ruokamenoni oli  65,22 € Minä olen aikas nirso ihminen mustapippurin suhteen.  En huoli Pikka mustapippuria sitä myllyllä o...

  Meidän viikkoon kuului tallainen ihana kirja Bambu-pandasta, joka on hidas. Niin hiiiidas, että kaveritkin hieman ilkkuivat asialle, mutta kirjalle saadaan hyvä loppu ja ystävätkin ymmärtävä, että hitauskin on aarre, hitaus on joskus todella hyvä asia. Huom ! Tästä kirjasta kannattaa lukea myös kaikki alku kannesta loppu kanteen.  Sitten perjantain pyjama bileisiin. Nämähän olivat oikea suksee. Poppareita, pillimehua, sekä pizzaa, niin ja Prinsessa Pikkiriikkiä. Syksy hiipii jo pihapiiriin. Aamuisin ruoho helisee kastetta, ja lasten posket punertuvat ulkoilun jälkeen kuin pienet omenat. Täällä Tupun Tuvassa valmistelen ensi viikon ruokalistaa ja samalla mietin, mitä kaikkea pientä ja kaunista voisimme hoidokeiden kanssa touhuta. Arki on kuin villasukka: se syntyy silmukka kerrallaan, rauhassa ja rakkaudella. Tässä meidän ensi viikon suunnitelma. Pst: Alan aina valmistamaan uutta viikkoa ja sunnuntain postausta jo torstaina. Siitä sitten sunnuntaihin asti rukataan viikko kun...