Tupun-tupa

  Se on taasen kuun viimeinen päivä ja uskallan teille jo ilmoittaa, että luettua tuli syyskuussa 2441 sivua ja kirjoja oli kaksitoista kappaletta plus kaksi äänikirjaa. Eilen meillä oli taas tuttuun tiistaiseen tapaan leivontapäivä. Pienet kädet leipoivat pieniä sämpylöitä – tällä kertaa erikoisen pieniä, koska taikina oli kuulemma niin herkullista , ettei sitä malttanut olla maistelematta. Lapset nauroivat, taikina kupli kulhossa ja koko keittiö täyttyi siitä tutusta, lämpimästä puheensorinasta, joka syntyy, kun tehdään yhdessä. Ulkona odotti päivän toinen jännitys: robottiostokset! Työmaa oli sotkenut reitin, ja robotti joutui tekemään pienen seikkailun päästäkseen meille. Lapset seurasivat tilannetta silmät suurina – tuleeko se, vai kääntyykö takaisin? Kun robotti lopulta ilmestyi pihaan, riemu oli valmis. Silittelimme sen kylkeä kuin kiitokseksi urheasta matkasta ja päästimme sen jatkamaan matkaansa. Pakettia sisälle kantaessa tunnelma oli kuin aarteenetsijöillä, jotka ovat ju...

Tykkään kuunnella usein näitä tietokirjoja ennen nukkumaan menoa. Tämä oli kyllä todella mielenkiintoinen kuunneltava. Laittaa tämä vähän ajattelemaan, että jos edes saisi niitä ylimääräisiä e-koodeja pois kuleksimasta. Lisä-aineet ovat aikas moinen juttu. 💥💥💥💥 Kun hoitokeiden pienet saappaat olivat lähteneet pihasta pyjamabileiden jälkeen ja Mutsin saunotus oli hoidettu, jäi ilmaan sellainen lempeä rauha, joka kutsuu tekemään jotakin hyvää. Sellaista, joka tuoksuu syksyltä ja tuntuu käsissä pehmeältä. Kulhollinen suppilovahveroita on odottanut jääkaapissa piiraaseen pääsyä. (Älkää nyt vain ajatelko, että johan nyt, kun samalla viikonlopulla tai melkeinpä parin päivän väleinkö täällä herkutellaan piirakoilla. Ehei, Ari ei välitä sienistä niinpä sienipiiras meni melkeinpä kokonaisena pakasteeseen josta aina otan palan silloin toisen tällöin, kun oikein kunnolla herkuttaa.) Niissä on aina jotakin taianomaista: ne ovat vaatimattomia, mutta kun ne pääsevät pannulle voi...

  Eilen oli taas sellainen omalla tavallaan erikoinen työpäivä. Talossa oli hiljaisempaa kuin yleensä – vain yksi pieni hoidokki seurana, kun pari oli vapailla ja yksi toipilaana kotonaan. Me jatkoimme majailuja, rauhallisia leikkejä ja niitä pieniä hetkiä, jotka tuntuvat aina erityisen arvokkailta silloin, kun talo ei ole täynnä tohinaa. Iltapäivällä, töiden jälkeen, oli vielä tämän yhden hoidokin vasu‑katselmuksen aika. Sellainen lempeä ja tärkeä pysähdys arjen keskellä. Daalioita ja sipulinvarsia – multainen matka Iiriksen maailmaan Leena Peltosen Daalioita ja sipulinvarsia vie lukijan suoraan siirtolapuutarhan portista sisään — siihen maailmaan, jossa multa tuoksuu, kahvikupit höyryävät ja elämä kulkee vähän verkkaisemmin. Kirja kertoo Iiris Ruususesta, joka astuu siirtolapuutarhaan ensi kertaa. Kaikki on uutta, vähän outoa, mutta samalla niin ihmeellisen ihanaa. Iiriksen haparoivat askeleet, ensimmäiset istutukset ja ne pienet hetket, joissa oma palsta alkaa tuntua kodilta...

Olen haaveillut kesämaanantaista ja mustamakkarasta jo pidemmän aikaa, ja eilen oli sitten se päivä, kun toiveeni toteutui. Eli me lähdimme Nokian K-Market Löyttikseen mustalle makkaralle. Viime kesänä meillä oli samanlainen maanantaiaamupäivä ja mustamakkara-sessio. Löyttiksessä on joka maanantai mustamakkara tarjouksessa ja se on ihanan tuoretta ja pehmeää, melkeinpä voisin sanoa suussasulavaa. Näin tuoretta ja hyvää mustista en ole saanut edes Lielahden Mustamakkarabaarissa. Kannattaa siis laittaa tämä korvantaakse, jos vain tykkää mustasta makkarasta tai on muuten asiaa Nokialle päin maanantaisin. Valmistin kinkkukierteitä. Mun onkin tehnyt niin mieli kinkkukierteitä, mutta laiskuus on vienyt voiton. Mutta tänä sunnuntaina sain otettua itseäni niskasta kiinni ja sain kuin sainkin tehtyä nämä hyrrät. pkt voitaikinaa Täyte: 200 g valkosipuli & yrttituorejuustoa 1 dl ruohosipulia 1 punainen paprika n. 3 dl kinkkurouhetta Sulata taikina huoneen lämmössä. Pilko paprika ja k...

  Minä tulin nyt siihen tulokseen, että vaihdan taas kerran blogipohjaa. Tällä kertaa tänne tuttuun ja turvalliseen Bloggeriin. Täällä on niin paljon helpompaa tämä kuvien laitto yms. Blogini nimen joudun nyt muuttamaan Tupun-tuvaksi (siis tuo viiva tulee vain lisäksi), muuten kaikki pysyy tuttuna ja turvallisena. Annan tuon vanhan blogini olla tuolla vuodatuksessa, eli reseptit ja linkit pysyvät siellä tuttuun tapaan. Toivottavasti jaksat jatkaa kanssani matkaa myös täällä selaimella.   On se vain kummallinen asia, kun kaikki kolme lastani on nyt olleet minuun saman päivänä yhteydessä, vaikka kaikki asuvat ihan eripuolilla Etelä-Suomea. No, valmistin päivemmällä pizzat kuopukselle sekä esikoiselle, ja nyt kun keskimmäinenkin oli yhteyksissä ja kertoi poikkeavansa, aloin sitten valmistamaan heille syötäväksi kebabpiirakkaa.  Meillä ollaan nyt hurahdettu erilaisiin pestoihin. Tämä paprikarisottajuusto-pesto on aivan ihanan makuista pestoa. Siitä on tullut kokkailtua erilai...

  Viime viikon ruokamenot olivat yhteensä 60,80 € Kävimme kyllä muuten törsäilemässä Minimanissa ja ostimme Maku-sarjan keittiökattiloita parikin kappaletta. Rakastuimme tähän beigen ja kullan yhdistelmään.  Katsoo nyt, kuinka sitten ajankulussa tummentuvat. Pidetään peukut ylhäällä, ettei niin kuitenkaan pääsisi käymään. Nämä kattilat maksoivat... Valurautapata 4 L maksoi 39.95 € (Etualalla) Alumiinikattila 2,4 l maksoi 24.95 € (Takavasemmalla ) Että vaikkei nyt aina niin paljo menisikään tuohon ruokaan, niin kyllähän me saadaan sitten tuota rahaa kulumaan johonkin muuhun asiaan 😊 Nämä ostokset taas tiesivät sitä, että minulla on luvassa kattilakaapin siivous lähiaikoina ja ainakin kaksi kattilaa saa luvan lähteä kattiloiden kierrätykseen. No, tämä kierrätysjärjestely ei onneksi ole vaikea operaatio, koska meidän pari pataa oli jo aikas huonossa hapessa. Tästä pohjasta tulee kaksi pellillistä herkullista pizzapohjaa. 5 dl vettä 2 pss (11 g) kuivahiivaa 2 tl ruususuolaa n. 10...