Tupun-tupa

Maanantaista tulikin tällä kertaa ihan oma pieni tyttöjen päivä. Kummatkin pojat olivat vapaalla, ja me askarreltiin aamupäivällä isomman hoidokin äidille ostoslista – sellaista pientä puuhastelua, joka tekee arjesta pehmeää. Ari lähti hoitamaan pankkiasioita kaupunkiin, ja samaan aikaan meidän rapussa alkoi kahden viikon maalausoperaatio. Koko talo tuntuu vähän erilaiselta, kun käytävässä kuuluu maalarien alkutoimet – lattioiden suojaukset, rappujen peittelyt ja se hiljainen, keskittynyt puhe, joka kertoo työn olevan alkamassa. Kissat ovat ulko-oven takana tarkkailuasemissa, kuuntelemassa maalarien touhuja kuin pienet vartijat. Niiden korvat käyvät ylös ja alas jokaisen uuden äänen mukana, aivan kuin ne yrittäisivät tulkita, mitä talolle seuraavaksi tapahtuu. Illaksi minulla oli vielä Tampereen kaupungin koulutus Turvallinen arki ja varautuminen perhepäivähoidossa – sellainen, joka sopi tähän päivään täydellisesti. Talon muutokset, kissat vartiossa, arjen pienet äänet… kaikki mui...

  Meidän viime viikkoon kuului metsäretkeilyä ja vesivärittelimme lasten kanssa syksyn metsäretkellä löytyneen kauniin syksyisen lehden innoittamina. Kirjoja tuli luettua lapsien kanssa… Tämän viikon kirjat on kirjaston ilmais hyllystä lasten kanssa napattuja ja seuraavalla kirjasto kerralla viemme kirjat muiden lasten luettaviksi. Viikko kulki eteenpäin rauhallisesti. Lapset tutkivat syksyn merkkejä pihalla, keräsivät kiviä ja ihmettelivät, miten lehdet vaihtavat väriä kuin taikaiskusta. Sisällä askartelupöydän ääressä oli hiljainen keskittyminen, kun vesivärit levittyivät paperille ja jokainen loi oman pienen syksyisen tarinansa. MAANANTAI – Makaroonilaatikon rauha Viikko alkaa sillä kaikista lohdullisimmalla: uunista nostetulla makaronilaatikolla. Porkkanaraaste rapsahtaa lusikan alla, ja jogurtti tuo pienen pehmeän päätöksen iltapäivän välipalalla. Touhuilu: Iltapäivällä tehdään pieni satuhetki – tarina makaronilaatikkovuoren huipulla asuvasta ystävällisestä keijusta. TII...

  Viime viikko meni taas nopeasti… Syksy hiipi jo meidän askartelupöydällemme, kun teimme ihanat kynttilälyhdyt . Lapset uppoutuivat väreihin ja lehtiin, ja pöydän ääressä oli sellainen hiljainen, keskittynyt ilo. Kävimme myös leikkimässä puistoissa , juoksimme, kiipesimme ja tutkailimme loppukesän tuoksuja. Rakennustyömaan kuulumisetkin kävimme kurkistamassa ja koneet katsastamassa. Onneksi meillä täällä Tampereen Raholassa on paljon työmaa projekteja meneillään 👷  Keittiössä kuului naurua, kun kokkailimme yhdessä ja maistelimme erilaisia vihanneksia – jokainen löysi oman suosikkinsa. Leivoimme ja nautimme uunituoreita kaurakeksejä , jotka katosivat parempiin suihin loppu viikon aikana. Viikkoon mahtui myös kirjastoreissua ja paljon lukemista. Luimme peräti kolme kirjaa : Ryhmä Hau , Pikku-ötökkä sekä Pipsa Possu veivät meidät omiin maailmoihinsa. Mutta nyt mennään seuraavaan viikkoon ja sen ruokiin sekä touhuiluihin. 31.8.2026 Maanantai Metsäretkeilyä Kinkkupasta Vihers...

Eilinen oli taas Mutsin saunapäivä.  Sitä ennen nuorin tyttäreni oli meillä hoitoapuna. Hoidokit oikein odottaa, koska tyttäreni tulee taas meille.    No, enää kaksi viikkoa ja sitten minun täytyy tulla toimeen omillani. Tyttäereni näet muuttaa silloin Espooseen. Tyttäreni sekä isompien hoidokeiden kanssa kerettiin askarreltamaan tällaiset ihanat pörröiset kissa-askartelut. Tuli sitten tehtyä omenahilloa pitkästä aikaa. Minä kun olin jo ajatellut, että minun omppuhilloni ovat jo tehty ja kelpuutan kaupan hillot meidän pöytään. No, toisin kävi ja hyvä niin, kaupan hilloissa kun tuppaa olemaan niin paljon sokeria sekä säilöntäaineita. n. 5 l omenaa kuorineen pieninä paloina 1 l vettä 1/2 - 1 dl luomu ruokosokeria Keitä omenat/sokeriseos vedessä ja pidä kansi hyvin päällä. Kun omput on kiehuneet nesteessä tovin, laita liesi pois päältä, mutta älä vieläkään aukaise kantta, anna omppujen hautua liemissään. Soseuta seos sauvasekoittimella soseeksi ja purkita tai pakasta sose pu...