Tonnikalasalaatti

 

Nyt ollaan Arin kanssa päätetty, että tämä viikonloppu otetaan ihan vain rauhassa. Köllötellään, huilataan ja annetaan arjen kulkea omalla pehmeällä tahdillaan. Kaupassa käydään sen verran kuin tarvitsee, mutta muuten pysytään kotona ja nautitaan siitä, että saa olla vain.

Meillä alkoi teevee‑maraton heti Mutsin saunareissun jälkeen perjantai‑iltana. Aloimme katsella Ruutu Neloselta Kuppilat kuntoon Kape Aihista – sopivan kevyttä ja hauskaa viikonlopun alkuun. Kun se loppuu, siirrytään Sohvaperunoihin. Minä kun en mielelläni katsele mitään kovin myöhään, vaan painun yleensä kahdeksan jälkeen petiin kirjan kanssa, paitsi näin viikonloppuisin ilta saa venyä pidemmäksi, kun aamulla saa nukkua hieman pidempään. Siksipä nämä arjen sarjat ja elokuvat katsellaan meillä iltasella tai viikonloppuisin, kun on aikaa olla yhdessä ja ottaa rennosti.

Ajatella, silloin kun aloimme Arin kanssa olemaan, hän ei katsellut oikein mitään tällaisia kotimaisia “reality‑ohjelmia”. Ja nyt menee niin nämä Aihisen ohjelmat kuin Farmikin meidän suosikkilistalla ja jos jotain ihmeellistä niin Ari katseli jopa yksin viime sunnuntaina Tanssii tähtien kanssa, kun minä olin jo pedissä vetämässä tirsoja. Tuo tanssi ei Arilla oikein ollut sellainen lempi juttu. Että, olen minä hieman saanut koulutettua tuota ukkokultaa. (Muistakaa ottaa tämä viimeinen lause huumorilla.)

Eilen sain luettua loppuun Anne Tylerin Kolme kesäkuun päivää, ja tämä kirja oli juuri niin ihana kuin odotin. Tarina avautuu kolmen päivän kautta: tyttären hääpäivää edeltävänä päivänä, itse hääpäivänä ja päivänä sen jälkeen. Kolme pientä hetkeä, mutta niiden sisään mahtuu kokonainen elämä – äidin ja tyttären sotkuinen suhde, perhesalaisuudet, rakkaus, pettymykset ja se lempeä huumori, jonka vain Anne Tyler osaa kirjoittaa niin aidosti.

Mistä kirja kertoo...

Gail Bainesilla on huono päivä. Töissä odotettu ylennys vaihtuu haukuksi, ja ennen kuin hän ehtii kunnolla ajatella, hän huomaa irtisanoutuneensa. Debbie‑tyttären häät ovat ovella, mutta sulhasen äiti tuntuu vievän koko huomion – ja ehkä vähän tyttärenkin.

Kun Gailin ovikelloa soittaa ex‑mies Max, tilanne mutkistuu entisestään. Ja juuri kun kaikki tuntuu olevan hallinnassa, Debbie saa kuulla tulevan aviomiehensä tuoreesta hairahduksesta. Yhtäkkiä vaakalaudalla ovat paitsi häät myös Gailin ja Maxin suhde tyttäreensä.

Tyler kuvaa perhe-elämän iloja ja tragedioita herkästi, lempeästi ja pienellä humoristisella pilkkeellä. Tarina tuntuu aidolta – sellaiselta, jonka voisi kuvitella tapahtuvan kenelle tahansa. ⭐⭐⭐⭐☆ Neljä tähteä – herkkä, humoristinen ja kauniisti kerrottu perhetarina.

Minä olen ollut tekemässä tätä tonnikalasalaattia jo viikon verran, mutta aina on jotain kitkaa ja mutkaa ollut matkassa.
Sellainen salaatti, joka syntyy lopulta helposti, kun vain antaa itselleen luvan tehdä rauhassa ja omalla tahdilla.

Salaattiin tuli:

noin 3-4 dl salaattisekoitusta

1 pieni punasipuli

2 tomaattia

1 pieni kurkku

3 dl pikku rusetti pastaa

1 prk tonnikala paloja öljyssä

Keittelin tuossa vielä 6 kananmunaa, joista neljä laitoin vielä lohkoiksi tämän salaatin sekaan.

Ai ai, kuinka olikin herkullista ja nannaa !

Tästä tulikin mukava ruokaisa iltapala salaatti ja toivottavasti sitä jää minulle hieman myös huomiseksi lounaaksikin.

On jotenkin ihanaa, miten tällainen salaatti syntyy lopulta niin vaivattomasti. Kun kaikki ainekset ovat valmiina, ne vain solahtavat yhteen kuin olisivat aina kuuluneet samaan kulhoon. Raikas salaattisekoitus, pieni punasipuli, tomaatit ja kurkku tuovat mukavan freesiin pohjan, ja pastan sekä tonnikalan ansiosta salaatti on oikeasti ruokaisa. Kananmunat kruunaavat kokonaisuuden – ne tekevät salaatista sellaisen, että sitä voi syödä iltapalaksi ja nauttia myös seuraavan päivän lounaaksi.

Tämä on juuri sitä arjen luksusta: helppoa, maukasta ja sellaista, joka saa hymyn huulille ilman sen suurempaa säätöä.

 

“Arki avautuu kauneimmillaan silloin, kun annan sille aikaa hengittää.”

Tunteella
Tupu