Kukkakaaligratiinista kukkakaalipihveihin
Aamulla, kun keittiön ikkuna huurtuu kevyesti ja kahvin tuoksu leijailee hiljalleen pöydän ylle, huomaan usein miettiväni, miten pienet asiat tekevät päivästäni niin hyvän.
Juuri tällaisina hetkinä syntyvät ne parhaat arkiruoat. Ei kiirettä, ei suuria suunnitelmia – vain ajatus siitä, että tänään voisi tehdä jotakin lempeää ja kotoista. Kukkakaaligratiini on ollut meillä vuosikausia sellainen ruoka, joka syntyy kuin itsestään. Ja mikä parasta, se jatkaa tarinaansa vielä seuraavana päivänä, kun tähteistä paistuu pannulla kauniin ruskeita kukkakaalipihvejä.
Tervetuloa mukaan tekemään arjen ihmeitä yhdestä kauniista kukkakaalista.
1 iso kukkakaalia
2 dl kermaa
vajaa 1 dl maitoa
2 dl juustoraastetta
1/2 tl ruususuolaa ja rouhittua mustapippuria
Ripaus muskottia (jos haluat pientä lisälämpöä ruokaan)
Pilko kukkakaali kukinnoiksi ja keitä suolavedessä juuri ja juuri kypsäksi.
Koita haarukalla kukkakaalin vartta kun se on vielä hieman napakka se on sopivan kypsä.
Kaada kukkakaalit uunivuokaan ja lisää päälle kerma/maito/mausteseos.
Ripottele vielä juustoraaste pintaan ja laita uuniin 200 asteeseen noin 30 minuutiksi, kunnes ruoan pinta on kauniin kallanruskea.
Oman kukkakaaligratiinini tein tällä kertaa airfryerissä 180 asteessa ja vuoka oli pöhöttimessä noin 20 minuuttia.
Kun gratiini tulee uunista, sen pinta rapsahtaa kevyesti lusikan alla ja höyry nousee lempeänä. Se on juuri sitä ruokaa, jonka ääreen on helppo istahtaa ja huokaista pieni kiitos arjelle.
Eilisen lempeys muuttuu tämän päivän rapeaksi iloksi
(Minun oli nyt ihan pakosti kopsata kuva näihin pihveihin netin ihmeellisestä maailmasta, kun söimme pihvit jo parempiin suihin ennen kun muistin ottaa teille kuvaa näistä herkuista.) Sekoita tähteet kulhossa mausteineen ja kananmunineen päivineen. Lorautin vielä kermaa pehmentämään ruoan makua . Mausta ja halutessasi surauta sauvasekoittimella sileämmäksi. Muotoile pihveiksi ja paista pannulla kummaltakin puolelta kunnes pihvit on kauniin ruskeita ja rapeita.Pihvit ovat kuin pieni yllätys – ne maistuvat tutulta mutta kuitenkin uudelta. Ne sopivat lounaalle, iltapalalle tai vaikka salaatin kaveriksi. Ja mikä tärkeintä: ne muistuttavat siitä, että ruoka voi jatkaa tarinaansa vielä seuraavanakin päivänä.
“Arjen ruoissa on aina pieni taika – eilinen gratiini muuttuu tänään pihveiksi, ja jokainen hetki maistuu omalta tarinaltaan.”


Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi